sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Marraskuu. Tuli ja kohta meni.

Otteita kuluneesta viikostani:

Maanantaina odoteltiin pentujen syntymää. Meillä oli paikalliseen MLLn perhekerhoon kahvivuoro. Leivottiin ja paistettiin karjalanpiirakoita. Illemmalla käytiin pikaisesti Neiti 4 v:n kanssa ratsastamassa. Nyt on päästy vauhdin hurmaan niin, että koko ajan pitäisi ravata reippaasti tai laukata. Ja mamma juoksee vielä rinnalla pääosin...

Leipomiseen ei ollut hirmuisesti aikaa, joten "varma nakki" mokkapalat pääsivät kahvin kaveriksi. Se, miten perus mokkapalareseptistä saa minun mielestäni hiukka enemmänn irti, korvaan osan sokerista ruokokidesokerilla (seuraavaksi pitää kokeilla hiukkasen muscovadoa lisätä) ja kahvina tummapaahtoista pikakahvia vahvaksi tehtynä. Itse tykkään tämmöisestä hiukan rosoisemmasta päällisestä.


Tiistaina menee koko päivä, kun meille syntyy pentuja <3 p="">
Keskiviikkona ihmeteltiin uusia ihmeitä ja Neiti 6 v toi pari kaveria kylään leikkimään.

Torstaina aamusta Helsinkiin Neiti 1 veen kanssa. Pitkästä aikaa pikavisiitille kahvien pariin moikkaamaan Helsingin Kahvipaahtimon tyyppejä ja Laria kameran kanssa. Siitä lisää myöhemmin. Illemmalla isojen tyttöjen telinevoikkaan kuskaus, pikavisiitille ystävää moikkaamaan (onneksi jäi villasukat lainahaalarin sisään, niin sai "syyn" lähteä käymään).




Näistä kahveista myöhemmin lisää, kun avaan paketit ja saan pavut jauhettua.

Perjantaina tallille koko lapsilauman kanssa. Oli kesärenkaat ja tuli se lumimyrsky. Joo, tiesin sen tulevan... Auto ei päässyt pientä mäkeä ylös, vaan alkoi luisua takaperin pimeässä kapealla maalaistiellä sivuttain. En nähnyt takaikkunasta tai peileistä mitään ja päätin pysäyttää auton siihen paikkaan, ennenkuin oltaisiin ojassa. Oltiin siis poikitain keskellä tietä, josta kenelläkään ei ollut mahdollisuutta mennä ohi ja toistakautta tie poikki. Sieltä itseasiassa olin ajatellut ajaakin ja kun se oli poikki, reitti takaisin osoittautui ihan mahdottomaksi. Onneksi pian tuli auttavia ihmisiä ja auto saatiin hyvään paikkaan tien sivuun. Tietenkin Neiti 1 v itkee hirmuisesti jo väsyä ja nälkää ja isompia jännittää tilanne. Äiti koittaa pysyä tyynenä. Isäntä rientää ritarin lailla paelastamaan. Tarinoissa neito pelastetaan valkealla ratsulla tullen sankarina paikalle. Isäntä tuli hirmuisesti kiroillen mustalla urheiluautollaan meitä hakemaan. Seuraavana päivänä isäntä ja appiukko kävivät pellon laidalla vaihtamassa siihen renkaat, jotta auton sai ajettua takaisin kotiin.

Lauantaina pihan laittoa talvikuntoon ja hellan äärellä olemista. Tämä päivä tietää siivoamista.
Miten sinun viikkosi sujui?
Viime lauantaina pääsin pukeutumaan pitkästä aikaa iltapukuun :)