keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Ei, tänäänkään ei vielä mitään...

Kivistää ja supistaa, mutta vauva se antaa odotuttaa itseään...

Eilisiltä kutsuilta tuli tilattua:
Käytiin neiti J:n kanssa MLLn kerhossa ja siellä otin paljon kuvia. Saavat sitten käyttää taas julkaisuissaan. Kotiin tultuamme istuskelimme koirien kanssa tunnin verran ulkona ja neiti J keräsi kiviä ja vilkutteli lentokoneille. Pikkuneitimme haluaisi jo kovasti "koovakolut" kun mamillakin on. Olen liimannut perhostarrat korvanlehtiin ja ne ovat olleet suuri ylpeydenaihe.

tiistai 27. huhtikuuta 2010

Neiti J atsaa ja makkarista

Kävimme viime lauantaina tuossa lähellä pidetyssä lasten riehassa. Suurinta antia olivat hepat. Neiti J on ihan heppahullu, mikä ei mamiaan haittaa :) 5 € maksettiin, jotta päästiin noin 100 m matka istumaan ponin selässä. Oli aika suolainen hinta pikku mutkasta... Mutta neiti oli ihan haltioissaan ja on "atsannut" sen jälkeen ihan innoissaan kaikella. Näkyy hyvin minun iso ja roikkuva mahanikin. Tänään on 38+1. Pitäkää peukkuja, että  vauva tulisi  pian maailmaan.

Aikaisemmin kirjoittelin makkarin päivitysprojektista. Tässä vihdoin kuva, millainen tunnelma huoneessa vallitsee nyt. Pikkuhyllyt ovat Indiskasta ja valaisin Ikeasta (siinä on pieniä kukkasia hiekkapuhalletussa lasissa).

Tämä kuva on neiti J:n sängynpäädystä. Sydänkoristeen on tenyt J.n kummitäti.

Vauvansänky on kuvattu päädystä. Kuvauspäädyssä on Mamas&Papas nallemobile. On ollut muuten aika pettymys kyseinen suhteellisen arvokas mobile. Soittorasia ei toimi kuin pätkittäin.

Meillä on siis kaikkien sängyt yhdessä ja samassa huoneessa. Remontin myötä kun lisätilaa tulee, saadaan tätäkin järjestelyä väljemmäksi. Aika hyvin huone toimii kuitenkin ja kun lapset ovat pieniä, olemme mekin lähellä yöheräilyjä ajatellen. Neiti J nyt nukkuu jo yönsä ihan täysin.

Muutama päivä sitten tuli Radio Rockin aamussa haastattelussa eräs nuori pyrkyrineiti. Kuunnelkaas tätä. Ja lukekaa tämä. Ou mai kaad!!! Ei liene tarvinne sanoa enempää. Naurettiin isännän kanssa aika kovasti kuunnellessamme Podcastina kyseistä haastattelua.

Tänään lähden kyläilemään siskollani Me & I lastenvaatekutsujen merkeissä. Hirmuisesti on ollut suuntaan ja toiseen keskustelua kyseisestä vaatemerkistä ja kuinka heillä on ollut ongelmia laskutusten ja vaatteiden haalistumisten kanssa. Olen suhteellisen paljon ostanut heidän vaatteitaan ja yksi (tässäkin näkyvä etanapaita) on vähän haalistunut pesussa. Toisaalta se sopii retromaiseen tunnelmaan. Ovat kuulemma parantaneet asian. Noh, katsotaan, mitä on näytillä. Varmaan sitä jotain tulee tilattua.

perjantai 23. huhtikuuta 2010

Illallinen seitsemälle

Meille tuli vieraita illalliselle ja menua suunniteltiin kepeäksi ja gluteenittomaksi kasvisruuaksi. Kasvis ihan sen vuoksi, kun on ollut jo vuosia erään vieraan kanssa vitsiä siitä, kuinka hän ei pelkkiä kasviksia syö. Saattaa tehdä itselleen ihan pelkän pihvin ilman mitään lisukkeita. Ajateltiin sitten olal vähän ilkeämielisiä ja tarjota vain kasvisruokaa :D Ollaan kierretty tällä porukalla "arvostele mun ruoka"-telkkuohjelman idealla. Meitä on kolme porukkaa, jotka vuorotellen valmistavat jotain. Kivaa on se, että tulee tehtyä erilaisia ruokia ja tietty seurustella vieraiden kanssa. Ihan mun juttu ei ole kuitenkaan se arvioiminen. Saan leipäni tämän kaltaisen työn ääreltä. Tulee vähän kiusaantunut olo alkaa arvioida toisten valmistamia ruokia.
Tämmöinen kattaus tuli edellisen postauksen pöytäliinan päälle. Meinasin ensin käyttää Pentikin beigen sävyisiä servettejä, mutta olisi tullut aika pliisu kokonaisuus. Nämä löytyivät kaapista ja ehkä vähän liian kirkkaan vihreitä, mutta parempia kuin ne vaaleat. Astiat pääasiassa Pentikin Vaniljaa, paitsi mustat lautaset Ikeasta.

Alkuruuaksi tein mansikka-brie salaatin. Se toimi tosi hyvin. Parempi vain olisi ollut kotimaisista mansikoista - tai ainakin maukkaammista. Nämä olivat espanjalaisia ja vähän turhan mauttomia.

Resepti oli simppeli: tammenlehvää, jäävuorisalaattia (käytin friseetä), kurkkua, pinjansiemeniä, mansikoita ja brie-juustoa. Salaatinkastikkeeseen neitsytoliiviöljyä, johon balsamicoa, mustapippuria, suolaa & sokeria, timjamia (käytin Sisilia-mausteseosta, kun oli timjami loppunut). Kasvisruokavastustajakin tykkäsi. Minun oli tarkoitus ostaa tähän raikas valkkari kaveriksi, mutta UNOHDIN! Sauvignon blancia mietin etukäteen.

Pääruuaksi pompattiinkin aasiaan ja teimme tofusta kung poa. Pilkottiin eri värisiä paprikoita, purjoa, cashew-pähkinöitä (käytimme paahdettuja ja tavallisia), makseaa chilikastiketta ja maissijauhoissa leivitettyä tofua. Lisukkeeksi villiriisiä (joka meni vähän yli, olisi saanut olla enemmän al dente). Kuvissa isäntä pilkkoo pääruokien raaka-aineita.

Pääruuan kanssa viininä Alahovin Viinitilan Hilikun Makkee Musta. Toimi yllättävän hyvin itämaisen ruuan kanssa. Vaikka ruoka ei ollutkaan kovasti tulinen, viinin makeus tuki sitä hienosti. En tiedä, olisiko viini pelkästään ollut niin hyvää juotavaa (vahvaa marjamehua, kuten liian moni muukin kotimainen viini). Valitsin tämän ihan viinihyllystä olemassa olevien joukosta.

Jälkiruuaksi tein Pirkka-lehdessä esitellyn Kinuskikissan mansikka-pannacotta hyytelökakusta hieman muokatun version.

Aloitin sen valmistamisen jo edellisenä iltana kahden muutaman tunnin hyytymisen vuoksi. Edellisenä iltana murskasin gluteenittomat suklaakeksit voin sekaan irtopohjavuoan päälle. Tämän päälle tehtiin mansikkasurvos (500 g), 2 prk vaniljarahkaa, 2 munanvalkuaista vaahdotettuna, 8 liivatetta, vaniljajauhetta sekoitettuna keskenään. Oli ihan älyttömän hyvää kun nuolin käyttämäni lusikan ja taikinalastan :P

Suklaakeksi-voiseos.
Ahkera keittiöapulainen toimittamassa tärkeää tehtäväänsä.

Seuraavana päivänä tein pannacottakerroksen, johon tuli 2 dl kuohukermaa, 3 dl kevytmaitoa, 4 liivatetta, sokeria. Nämä kiehautettiin kattilassa ja edellisen kerroksen päälle ja jääkaappiin oleskelmaan pariksi tunniksi. Sen jälkeen kermavaahdolla koristelua. Laitoin myös vähän tummasta suklaasta raastettua rouhetta tuomaan väriä.
Kakun kanssa kahvia ja teetä. Olin ostanut uutta kahvia kakun kaveriksi, mutta unodin sanoa isännälle, mistä kahvista hauduttaa. Minusta menukokonaisuus ei noudattanut mitään teemaa ja harmitti oman pään hataruudesta johtuva viiniunohdus (vaikka en olisikaan kuin sen pienen makutilkan ottanut) ja kahvin unohdus. Väki tykkäsi ja rankkasi illallishistoriamme parhaimmaksi kokonaisuudeksi :O

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Vauvalle pupu ja väkerrystä

Minäkin pääsin hetkeksi kaupoille mieltä virkistämään. Tosin en pystynyt kuin parissa kaupassa käydä, niin alkoi juilia siihen malliin, että pitikin päästä jo lepäämään. Tänään vielä selkä alkoi vihoitella kunnolla ja sormien nivelet ovat ihan kipeät ja turvonneet - nyt alkaa riittää kyllä oireet. Saisi jo vauva syntyä. Meinaa olla hankaluuksia jo suoriutua arjen hommista tällä selällä ja sormilla, saati, että supistaa heti kun neiti J:tä nostan. Aamuisin etenkin pepun pesu on hankalinta. Onneksi neiti J on niin ihanan reipas ikäisekseen (1v 7kk) ja uskoo ja ymmärtää puhetta hienosti. Neiti on alkanut puhua pälpättää ihan valtavasti. Neuvolan tätikin ihmetteli, miten tuon ikäinen noin paljon puhuu.

No mutta siitä ostosretkestä :) Jumbon Country Whitestä annoin neiti J:n valita vauvalle oman pehmolelun ja hän valitsi tämän:
Neiti J on ihan mahdoton pupufani :) Tässä on hänen maailman rakkain pupunsa.

Ostin myös alekorista taustalla näkyvää kangasta ja tein siitä keväisen pöytäliinan. Meille tuli seuraavana päivänä vieraita syömään niin sain katettua kevään raikkaan värisen pöydän. Samalla kun ompeliln liinan, aloin väkerrellä pikkuisia juttuja jämätilkuista. Taidan nuo perhoset hyödyntää jotenkin neiti J:n sängyn katoksessa. Perhosista oli kaava uusimmassa Käsityö Kerho lehdessä. Pikkusydämien käyttöä en vielä osaa sanoa. Kunhan kokeilin väkerrellä juttuja :) Kuutio olisi tarkoitus täyttää vanulla ja ehkä laittaa sinne kulkunen. Niitä vois tehdä muutaman niin voi antaa jollekin pikkuiselle lahjaksi. Neiti J sai vastaavan setin (4 kpl) ja niitä on kiva heitellä.

torstai 15. huhtikuuta 2010

Tilkkupeitto, sairastelua ja kummitusjuttuja

Neiti J sai vauvarokon. Ensin oltiin 3 päivää kovassa kuumeessa, pari kuumeetonta päivää ja sitten koko neiti oli täynnä punaisenkirjavia näppyjä- ja kiukkuinen kuin ampiainen! Tänään oli iloinen pikkuneiti palannut takaisin :)

Tein tuossa haaveissa olleen tilkkupeitin neiti J:n uuteen sänkyyn. Lähdin leikkaamaan palasia ilman suunnitelmaa innoissani. Tein 117 kpl 15x15 cm palasia, joista sitten aloin suunnitella "jotain kivaa". Piti tehdä joistain kankaista vähän lisää tilkkuja ja joitain jäi ylikin, mutta olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Pari päivää meni peiton tekemiseen. Samalla pääsin testaamaan uuden ompelukoneeni. Aika eri luokkaa oli sillä hurruutella menemään kuin isomummon perintöSingerillä. Mä olen edelleen ihan fiiliksissäni noista FabricWormin kankaista :)

Meillä Rauhalassa on oma kummitus. Olen tullut siihen tulokseen, että se on talon ensimmäinen rouva, joka asui tässä yli 45 vuotta ja hänen kuoltuaan tämä myytiin edellisille omistajille, joilta me talon ostimme. Olemme olleet tässä nyt vuoden ja näitä juttuja on kertynyt nyt aika monta. Viimeisin tapahtui, kun leikkasin keittiössä tilkkupeiton tilkkuja. Isäntä istui olkkarissa ja neiti nukkui jo yöuniaan. Istuin kasvot kellarin ovelle päin, joka on aina tarkasti kiinni, ettei pikkuinen mene yksin jyrkkiin rappusiin (osaa avata itse oven). Noh, siinä tilkkuja leikatessani ovi aukeni rauhallisesti niin, että se oli ihan sepposen selällään. Se ei voi ilman apua aueta, kun pitää aukaista kahvasta. Jos se olisikin ollut huonosti kiinni, niin ovi ei käänny (aukene) ulospäin vaan painuu enemmän kiinnimeno suuntaan. Samana iltana isäntä meni viemään koiria yöpisulle, niin kaikki ulkovalot olivat päällä. Valokatkaisijat ovat sellaisessa paikassa, ettei niihin kovin helposti vahingossa nojaa, emmekä näin valoisalla ole valoja käyttäneet lainkaan. Aiemminkin meillä oli ulkovalot (jouluvalot) jotka toimivat samalla pihan illan valaisijoina.

Eräänä yönä, kun oli ihan pilkkosen pimeää ja aamuyön pikkutunnit meneillään, nousin (kuten tavallisestikin tämän ison masuni kanssa) käymään pisulla. Kävin juomassa lasin vettä ja saman oven läpi kajasti valo, joka pian sammui. Kyseisessä kohdassa on liiketunnistin valo, joka menee päälle, jos astuu portaikkoon kunnolla. Se on niin korkealla, ettei mitään ole voinut pudota tai heilahtaa sen eteen. Samoin portaiden alapäässä on toinen ovi, joka oli kiinni.

Sen voisi vielä kertoa, että ihan ensimmäisenä yönä täällä heräsimme siihen, kun radio meni itsestään päälle ja alkoi pauhata. Niin ja alkusyksystä vinttiin (joka on siis rakentamaton kylmätila) tuli valot päälle.

Näitä juttuja on vaikka kuinka paljon, joita voisin tässä pitkin matkaa joskus kertoilla. Jännää on kuitenkin se, että yhtään ei ole pelottava tunne tullut minkään tapauksen jälkeen. Ei ala skitsottamaan pimeälläkään liikkua yksin missään täällä. Ei silloinkaan, kun kellarissa oli syvät mutakuopat vain, joiden läpi piti mennä vanhan saunan puolelle suihkuun. Näitä asioita, jotka voisi osittain sattumilla ja vahingoilla selittää, on vain tullut niin paljon, että en jaksa uskoa, että olisimme yhtäkkiä vuosien yhteiselon jälkeen alkaneet unohdella valoja tms.

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Uusia juttuja

VIHDOIN tulivat FabricWormista tilaamani kankaat. Ihania!

Jotain pitää vielä ostaa, että ajatuksissa oleva tilkkupeitto on juuri sellainen, kun mielessä pyörii. Pohjakangas ja välivanu puuttuvat myös. Mutta pääsee edes vauhtiin. Tuo kolmas oikealta kukkakangas olikin vähän erilaista, pehmeämpää kuin tavallinen puuvilla, joten en ehkä laita sitä peittoon. On niin nättiä, että ehkä siitä jonkun vaatteen saisi. Kaavoja pitää alkaa metsästellä. Onneksi monista käsityöblogeista on saanut hyviä vinkkejä.
Toinen pitkään odottamani paketti saapui myös pari päivää sitten. Neiti J sai vähän uusia vaatteita. Minusta olivat kivoja, etteivät ole vaaleanpunaisia, mutta silti tyttömäisiä. Hupparissa on jotain kukkakuviota ja koukerotekstiä. Sininen peruspaita saa toimia esim. mekkojen kanssa. Olen tyytyväinen näihinkin.

mentiin tänään neiti J:n kanssa kerhoilemaan aamusta. Oli jotenkin sylineiti ja vingututti. Lähdettiin ajoissa kotiin ja kuumehan se oli alkanut nousta. Menikin nyt paljon normaalia aikaisemmin nukkumaan ja oli ihan kuuma. Mamin pieni kulta.

Pakko ihmetellä päivän uutisotsikoista Susanna Sievisen käytöstä. En yhtään ihmettele, miksi Janin kanssa ovat eronneet. Miten voi joku soittaa poliisit paikalle, jos teiniäikäisiä poikia on vastassa hoitaja!? Osa antaa tuon ikäisten olla ihan täysin keskenään kotona. Mitä ihmettä ajatteli ex-rouva Sievinen voittaa poliisien soitosta? Lapset huostaan ja hänelle yksinhuoltajuus? Kun muutoin on niin fiksusti hoitanut kaikki asiansa eron jälkeen. Maastamuutot, rahat silikoneihin ja sitten itketään, että ollaan puilla paljailla... Voi tauti. Oppisi nyt ensin elämään itse tasapainoisesti ja pitämään huolta raha-asioistaan ennenkuin alkaa kohkata tuolla tavoin. Tekee vaan itsensä naurettavaksi. Fiksua oli pyytää julkisesti anteeksi.

Eipä tuo uni pikkuisella pitkä ollut. Nyt tultiin mamin syliin katsomaan Röllin "Ämmää" eli Häläpäti Hammää laulua Youtubesta :)

tiistai 6. huhtikuuta 2010

Piitää

Pikkuneiti J ja isäntä yhdessä piirtelivät hienoja kuvia. Isäntä siis ei todellakaan ole mikään maailman lahjakkain minkään kynän kanssa (etenkin lyijytäytekynät aina menevät rikki hänen jäljiltään). Mutta näin hienoja kuvia saivat yhdessä aikaan:

Siinä on taloja ja skyline, kiava (kirahvi), piivi (pilviä) pisu ja kakka (en muista mikä oli kohta :D), laaja (lahja) ja meidän koirat jossain tuossa vasemmalla. Kirahvin jalasta lähtee ruuvimeisseli.

Mua on alkanut tökkiä tämä laajennusprojekti. On tehty niin sata suunnitelmaa ja piirrosta lisäosasta, mutta mikään ei tunnu kolahtavan. Jospa myisi koko mökin ja rakentaisi tuohon pihaan toisen talon? Ihan alusta saakka. Tämä on vain se kivempi puoli pihan kannalta. Mutta... on tullut selattua yks jos toinenkin talopaketti ja mielessä tehty toivotut muutokset pohjaan.

Tämä on lähinnä omaa ajatusta ja näkemystä. Alhaalla keittiö, ruokailutila, olkkari, "kirjasto", sauna, khh (joka taas typerästi pukuhuoneena tämänkin pohjassa) ja yläkerrassa 3 makkaria isoa kylppäri, (johon mahtuu poreallas) ja tilava vaatehuone. 148/168m2. Pitäisi vaan olla ylösalaisin j apeilikuvana, yksi erkkeri pois niin toimisi. Ja tuo kodinhoitohuonejuttu. Mä en voi käsittää, miksi ain apiirretään kodinhuoltotilasta kulku suihkuun?! Mielestäni pitää olla selvä pukuhuone, joka on aina siisti. Kodinhoitotilassa pitää olla tila pyykkien kuivatukselle ja olla erillinen oma tilansa. Mua ärsyttäisi mennä saunaan kuivumassa olevien pyykkien keskeltä ja aina pyykkivuoren keskeltä...



Elokuuhun 2011 mennessä pitää olla valmista, oli se sitten uusi talo tai laajennus. Ei ole liikaa aikaa haaskattavaksi, että saa homman rullaamaan.

sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Tylsää

Jotenkin koko pääsiäinen on tuntunut tosi pitkältä. Tai sitten mulla alkaa ylipäätään käydä aika tylsäksi, kun on niin rajoitteinen ja aika suppeat tekemismahdollisuudet. Kyläilty on ja neiti J on päässyt serkkulaan leikkimään saman ikäisen serkkunsa kanssa. Kylläpä neitiä eilen illasta nukutti kun kotiin tultiin :)

Kotona ei olla saatu oikein mitään aikaan. Pihasta alkaa paljastua ihana muta. meillä tehtiin syksyllä salaojaremppa ja piha siis ihan myllitty. Nyt kun lumet sulaa, kaikki "kauneus" sieltä on paljastumassa esiin. En odota yhtään innolla sitäkään, mikä sotku yrittää tunkeutua kenkien ja koirien mukana sisälle...

Taisin jo aiemmin mainita, että kudoin vauvalle pipan ja tumput. Menee varmaan ensi syksyyn, kun voi alkaa käyttää.

Keittiön pöytää ovat koristaneet nyt keväämmällä vähän raikkaammat kukkaset. Olen maailman huonoin hortonomi, joten ihan perusplaatua ovat :) Narsissin juuri oli koristeltu pienillä pääsiäismunilla, jotka tänä aamuna siitä loppuivat :D Olin vähän pettynyt, että meillä ei käynyt yhtään virpojaa. Meidän talon sijainti on sellainen, ettei tänne helpolla varmaan eksy. Ehkäpä sitä ensi vuonna neiti J:n kanssa askarrellaan itse virpomisoksia ja käydään muutamassa talossa virpomassa. Luin ihmeissäni Kaksplussan keskustelupalstalta, että joku pikkuvirpoja oli saanut yli 160 € rahaa ja liudan isoja munia! On kyllä panokset koventuneet sitten omista virpomisajoista :O Minusta muutama pikkumuna on ihan ok. Aiemmin taloyhtiössä asuessamme ostin lakulaatikon ja meiltä sai esim. Sukulakuja.

Omasta lapsuusajan pääsiäistraditioista kaipaan pääsiäiskokkoa. Meillä päin Pohjanmaalla oli tapana polttaa sellainen ja illalla sen ympärille kokoontui paljon väkeä. Taidettiimpa joskus valita paras trullikin.

Raskauden uusia oireita ovat kohdunkaulan vihlonta ja alavatsan vihlonta ja paine kohdunkaulaa kohti. Toivottavasti nämä kielisivät lähestyvää synnytystä. Tällaisia ei ollut neiti J:n synnytyksen lähestyessä. Pari päivää ennen oli omituinen olo ja jotenkin siitä tiesin, että prosessi on alkanut, vaikka ensimmäistä kertaa kaikki tapahtuikin. Jalkoja on turvottanut jo pitkään, mutta nyt ovat sormetkin alkaneet turvota. Painoa oli tullut 1200 g/vko viime neuvolakäynnillä punnitessa... Onneksi edellisellä kerralla oli pysynyt paino samana. Neuvolantäti meinasi, että turvotus saattaa nostaa painoa noin kovasti - kasvaahan se vauvakin.