torstai 2. lokakuuta 2014

Kukkia ja tuohtumusta

Lidl mainosti edullisesti sipulikasveja tässä vähän aikaa sitten. Kävin ostamassa pinon ja toivotaan, että kevään koittaessa meillä on paljon nättejä kukkia. Viime syksynä myyrä söi lähes kaikki tulppaanien ja krookuksien sipulit, joita ostin ja yhteen isoon penkkiin laitoin. Toisesta penkistä koitin saada hyasintteja ksavmaan, mutta tuloksen aoli vain yksi kitukasvuinen verso. Ihanimpia ovat kirjopikarililjat, joita pihassa jo olikin pari ja pitkin nurmea kukkivat valkoiset ja violetit krookukset.
Rauhalassa toivottavasti kukkii ensi keväänäkin.
Istutin keväällä siemenestä oopiumunikkoja. Kaksi versoa revin ensin rikkaruohoina pois ja loppujen lopuksi yksi varsi nousi ja teki kukkia. Ihania kukkia tekikin! Tosin ongelmaksi koitui kukinnan aikaan kovat vesisateet, jotka piiskasivat kukat heti rikki. Toivottavasti viihtyi paikassaan ja nousee ensi kesäksi uudestaan.
 Isäntä teki minulle ison viljelyslaatikon, jossa kokeilin ensimmäistä kertaa kasvatella omaa pientä hyötypuutarhaani. Parhaiten toimivat ihan kaupan salaateista multiin isketyt salaatit. Hyvää salaattia saatiin paljon. Pernoistakin tuli yllättävän hyviä ja jopa ihan kohtuullisen kokoisiakin. Muutamat ruuat saatiinlasten kanssa omista perunoista tehtyä.

Porkkanat sen sijaan... Opin ainakin sen, että perunat ovat liian tuuheita laatikkoon ja ensi vuonna kokeilen kasseissa kasvattaa. Porkkanat kärsivät siis hiukan "ahtaanpaikan kammosta" ja olivat aika paljon siellä, minne ei päivä paista. Aika liikkiksiä kuitenkin :)
Ja sitten sitä tuohtumusta...
Ohjeistin Neiti 6 veen eskarissa kertomaan aikuisille, että hänen päästään löydettiin kaksi elävää täitä. Siellä oli siis aiemmin jo ollut jollain (neiti kertonu kotona) ja olimme käyttäneet sitä estospraytä. Yksi tädeistä soittaa minulle tarkistaakseen asian. Ihan hyvä asia, ei siinä. Meiinasin kuitenkin tuohtua seuraavista: "XXX ihan AVOIMESTI kertoi meille aikuisille, että oli löytynyt täitä..". No TODELLAKIN! Tyttö toimi niinkuin oli pyydetty. Ja jos niistä ei ääneen puhu, kuinka kukaan voi kyetä ennaltaehkäisemään ja alkaa heti vastatoimiin, ettei täit pääse ongelmaksi! Minusta ainoa oikea tapa toimia. Jos joku vielä tätä päivänä ajattelee, että täit tulevat vain likaisiin lapsiin tai vaikka jotenkin alemman sosiaaliluokan lasten hiuksiin, niin pysykööt omassa kuplassaan. "Meillä on ohjeistus, että takaisin saa tulla vasta, kun on pesty täishampoolla". Ai on vai? Mistä se löytyy ja miten voin tietää, jos koko paikassa on meillä historiaa vasta 2 kk? Ja jos kuitenkin on muutoin hoidettu ohjeiden mukaisesti ja hiukset kiinni, niin ei se ymmärtääkseni ole syy olla pois esikoulusta. "Meille pitää aina ilmoittaa, jos täitä löytyy." Juurihan me nimenomaan ilmoitimme niin pian kuin mahdollista. Pyysin myös heitä keskustelemaan lasten kanssa, että kuinka pitkään niitä on jo ollut ryhmässä, jos lapset ovat asiasta puhuneet jo yli viikon keskenään ja meilläkin neiti siis koitettu ennaltaehkäistä asianmukaisesti. Ehkä hiukan ylireagoin ja ihan hyvässä hengessä kuitenkin keskstelu käytiin. Jospa tämä avautuminen saisi edes yhden äidin lukemaan tämän ja seuraavalla kerralla itsekin ilmoittamaan asiasta heti mihin tahansa päiväkoti/eskari/kouluryhmään. Tänään on edessä ihan hullu pyykkäysprojekti (pyyhkeet, lakanat, sohvatyynyt, sänkypehmolelut) jonkin verran on jo tehtykin. Staffi-muorikin oksensi eilen eteisen matolle, niin maton pesu odottaa ensin. 

Ja oikeasti, meidän tytön eskarin tädit ovat ihania lasten kanssa ja mikä tärkeintä, Neiti 6 v viihtyy ja on aina innoissaan oppimistaan asioista.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti