Kuinka te sen teette?

Välillä ihmettelen, miten osa superäideistä ehtivät ylläpitää kotia, hoitaa lapset, puuhastella sitä sun tätä ja sitten vielä päivittäin tai ainakin lähes blogata? Itselleni tätä kirjoittelen, enkä toivokaan koskaan sellaista super suosittujen blogien suosiota ja siitä tulevaa stressiä sekä päivityksissä, että mitä kirjoittaa ja kuinka kukakin annyymi ketäkin kommentoi. Hattua nostan. Siis näille superbloggaajaäideille. Jokaisellahan pitää olla se oma juttu, jota tekee.

Pidin eilen paikallisille rouville Me & I -kutsut. Minusta kiva tapa kutsua ihmisiä kahville ja väkertää kakkua ja pullaa. Muutoin meillä ei niitä kukaan söisi. Paitsi minä ja suojelen itseäni niiltä :D En meinannut ehtiä napsia kuvia, kun tekovaiheessa Kirppunen etenkin tuotti lisätyötä roikkumalla jatkuvasti toisessa kädessä ja itki heti jos laskin sen käsistäni. Isäntä nappasi laspet ja koirat juuri vieraiden alta pois ja he lähtivät mummolaan. Siellä selvisi Kirppusen kiukkuisuuden syy: Hirmuinen ummetus ja iso tuska kakkaa tehdessä. Tuli heti huono omatunto itselle, kun meionasi nousta ärtymys toisen kiukutellessa kun itse yritin laittaa juttuja. Aloitin sitten siitä päästä, mitkä eivät voi olla kesken vieraiden saapuessa ja jätin viimeiseksi ne, mitkä kykenin tehdä Meandi esittelijän aloituspuheen aikana. 11 meitä oli sitten kahvittelemassa.

Kinuskikissan blogista etsin juustokakun reseptejä. Ei ihan sellaista löytynyt, joka olisi juuri nyt tuntunut hyvältä ja sopivalta. Sovelsin itse perusvarmoilla ja hyvillä raaka-aineilla seraavan:

Mansikkajuustokakku

Pohjalle arviolta 300 gr kaurakeksejä murskattuna
Sulatettua margariiniä noin 120 g
Irtopohjavuoan pohjalle

Täyte:
4 dl kevyttä vispautuvaa vaniljakastiketta vaahdotettuna
2 prk sitruunarahkaa
8 liivatetta
Pari tuntia jääkaapissa

Päällinen:
2 pussia pakastemansikoita survottuna
1/4 dl sokeria
4 liivatelehteä

Koristelu: valkosuklaakiekuroita koristelukynällä. Sulatus vesihauteessa.

Päällinen ja täyte jaettiin myös pieneen gluteenittomaan, jonka tein gluteenittomista digestiivikekseistä pieneen irtopohjavuokaan.

Kakun päällä olevista valkosuklaakiekuroista kaksi meni pieleen liian löysän suklaan vuoksi. Olisi pitänyt odottaa hetki koristelukynään laittamisen jälkeen, että hiukan jäähtyy ja on parempaa valuttaa. Kirppusen kiukuttelun vuoksi meni aika niin tiukille, etten ehtinyt korjata... Maku sai kovasti kehuja ja hyvää se olikin. Rakenne oli hyvä, hiukkasen kuohkea ja päällinen ei sellainen jellyhylly. tarkoitus oli saada myös raikas ja sitä se oli. Ei liian makea mistään kohdin. Teen kyllä toistekin.

Gluteeniton versio.Koristelukokeilu tämän mukaan. Hiukka on vielä treenattavaa :D

Pursotuksia pitää treenailla ja nyt huomasi muutaman seikan, joita seuraavallateen toisin:

• suklaan pursotuksessa odottaa sopivaa valumapehmeyttä ja testata vaikka johonkin ennen oikeaan paikkaan pursottamista
• kakun reunoille valui päällisestä valumia. Olisikoham vastaus odottaa hiukan liivatteen vaikutusta ennen kaatamista?

Mustikkamuffinsseja tein gluteenittomana ja ihan perusversiona. Molempien päälle sulattelin valkoista ja tummaa sulkaata, ranskanpastilleja tai nonparelleja. Tuli ihan kivan näköisiä, vaikka parannettavaa niissäkin. Oli ensimmäinen kerta kun kokeilin jotain koristelua muffinssien päälle. Hampaankoloon jäi näistäkin ulkoisesti, vaikka maku olikin hyvä :)

Nykykokin reseptikirja:

Ylimmässä kuvassa kerrosvadin alalautasella ihan iisipiisi torttutaikinaviinereitä vadelmahillolla ja raesokerilla. vetäisin Ikeasta ostetulla muotilla vain hauskan muodon.

Sain joululahjaksi tuon kerrosvadin. Se on ihana! Siinä on vaaleanpunaiset kukkaset, vanhaa englantilaista tyyliä.