sunnuntai 28. helmikuuta 2010

Neiti J pukee itse

 
Meidän pieni neitokaisemme on kovin innostunut itse pukemaan. Etenkin kengät kiinnostavat. Tässä on alettu purkaa itse päiväkotilaukkua. Pitää laittaa myöhemmin lisää kenkäkuvia :D
Oli kiva käydä Aan ja koirien kanssa lenkillä. On mennyt usea päivä, etten itse ole kyennyt kävellä kun sattuu masuun. Nytkin oli melkoiset supistelut ja paineet hitaasta lyhyehköstä matkasta, mutta seura, höpöttelyt ja ulkoilu piristivät mieltä kummasti.

Huomenna pitäisi pystyä mennä tutustumaan tuplarattaisiin pariin liikkeeseen.

Pukkarin panelointi etenee ja siitä tulee hieno!

Synttärilahja

Piti laittaa ihan omaksi postaukseksi:

Rauhalantilan Isäntä (anoppi osallistui) osti uuden ompelukoneen! :)


Otin äipän mukaan ja menimme juttelemaan ompelukone kauppiaan kanssa. Oli hyvä mies kun osasi kertoa hyvin eikä ollut liian kauppias. Kartoitti tarpeet ja toivomukset ja suositteli niiden mukaan Berninan Bernette 82e konetta. Tultiin vielä äipälle, tutkailin netistä hintoja ja juttuja. Seuraavana päivänä menimme isännän kanssa sitten ostamaan sen minulle :) Mukaan sai leveämmän mitalla varustetun työtason ja lisäksi otettiin puolia 10 kpl setti. En malta odottaa, että pääsen kokeilemaan! Ei enää käsinpyöritystä saumojen kohdalla. Ei enää jatkuvasti takkuavaa aluslankaa. Ei enää lankaa alati katkaisevaa langankiristintä. Ei enää liian kapeaa vapaavartta, josta leventävä taso on ajat sitten katkaissut tappinsa. Ei enää välillä tippuvaa paininjalkaa eikä sormella ohjattavaa puolausta. Vaikka toisaalta tietty haikeus on luopua perintöSingeristä.

Isäntä aloitti tänään pukuhuoneen paneloinnin :)

Lomalta paluu ja ikääntymistä

En ehtinyt kirjoittaa tänne tulevasta talvilomasta ja päivitystauosta. Mutta olimme siis koko perheen voimin vanhempieni luona muutaman sadan kilometrin päässä visiitillä. Kiva käydä, mutta kivaa oli tulla kotiinkin.Kotiseuduilla mikään ei muutu (vaikka kaikki kaupat vaihtavatkin keskustassa paikkaansa jatkuvasti) ja taas tuli todettua, ettei täällä ole enää mitään minulle. Koitettiin Rauhalan tilan isännän kanssa käydä iltaa viettämässä kaksin kun Pikkuneiti J jäi mummalle hoitoon. Oli yksi ainoa leffavaihtoehto (olemme aina tykänneet elokuvista ja käydä elokuvissa) ja baarissa istumisen tilalle yksi ainoa valtavirtaan kuuluva ketjukahvila auki. Onneksi seura oli kuitenkin hyvää :)

Alkaa nyt itseä ärsyttää, kun masu reistaa koko ajan. Supistaa iltaisin etenkin kovasti, vaikka päivällä ei ihmeitä tekisikään. Samoin on ikävä paine jalkovälissä tai vihloo. Perussettiä alkaa jo olla jalkojen puutuminen, ajoittainen pyörryttäminen, kykenemättömyys kävellä ja muut ison vatsan tuomat liikuntarajoitteet, kuten kenkien hankala sitominen. Kivan lisänsä tuo jo toinen poskiontelotulehdus pienen ajan sisällä. Maanantaina taas lääkäriin marisemaan omaa työkyvyttömyyttään. Jos voisin olla varma, että vauva olisi jo ihan valmis ja kaikki varmasti hyvin, voisin jo synyttää. Ihan koska vain. Ainoana toiveena, että synnytys kestäisi nyt edes yhden vuorokauden sisään mahtuvien tuntien verran. Neiti J:tä tein synnytyskertomuksen tuntien mukaan 58 h (vai oliko 62 h). Se onkin jo ihan oma tarinansa.

Huomenna tulee yksi vuosi mittariin taas täyteen. Ajattelin viettää sitä kaikessa hiljaisuudessa, vaikka ensin ajattelin kutsua ystäviä kakkukahville. Keksin jonkun muun syyn mieluummin, kun jotenkin musta on hassua olla juhlakaluna. Tein tänään hyvää ruokaa itseni kunniaksi. Olen aika laiska kokki ja Rauhalan isäntä meillä tykkää tehdä vaivalloisempaa ruokaa ja on hyvä siinä. Nyt väkersin monta tuntia itse kaiken marinadeista lähtien.
 
Tuon pöytäliinan ompelin tässä joku viikko takaperin. Kangas Laura Ashleyn pellavaseos, jossa kauniit mustat ornamenttikuviot.

Menu piti sisällään

Toscanalainen sipulikeitto marinoitujen ja paahdettujen leipien kera, Pecorino-juustolastuja
* * *

Kanan rintaa uunissa kypsytettyjen yrttiperunoiden, härkäpapu-pekoni nyyttien ja paistetun tomaatin kera
(Viini Beringer Stone Cellar Zinfandel Rose)

* * *
Paholaisen kakku vispivanilja-sitruunarahka-appelsiininkuori täytteellä
(Viini: Mouton Cadet Sauterns)

Oma kahvisekoitus (Eri paahtimoiden jauheista. Tulos paahteisia makuja, pehmeä)

Piti ottaa valmiista annoksista kuvia, mutta muistin koko homman kun ruoka oli jo syöty :)

Sipulikeitto oli ihan älyttömän maukasta! Jännä, miten niin yksinkertaiset ainekset aikaansaavat niin maukkaan lopputuloksen. Tein itse ihan summamutikassa (Rauhalantilan isäntää aina pelottaa, kun sanon, että sovelsin itse. Tulos ei aina ole ollut huiman hyvä :D) Marinadissa oli oliiviöljyä, vähän balsamicoa, Himalaya suolaa, sokeria, 2 valkosipulin kynttä, basilikaa ja Sisilia-maustetta. Paahdoin leivät ja valelin ne marinadilla ja annoin kuivua. 
 

  

 

Isäntä paistoi kananrinnat pannulla (vettä ja sokeria, että saa kauniin vaalean pinnan ), koska on lihojen kypsyyden säätämisessä minua huomattavasti parempi. Perunat esikeitettiin, maustettiin yrtein kattilassa ja kuumassa öljyssä uunissa kypsennettiin loppuun. Papu-pekoni nyytit ja tomaatti kypsytettiinpannulla. Joku hyvä vaalea paksuhko kastike olisi kruunannut maut. Hyvää oli, eikä liian kuivaa lainkaan, mutta kastike kuitenkin on sellainen viimeinen silaus.
 

 

Viini oli ihan liian mansikkaisen makea. Olisi sopinut paremmin vähän hapokkaampi ja kuivempi rose. No, eipä tarvinnut alkaa taistella makujen epäsopimattomuuden kanssa oman pikku tilkkani kanssa.

Kakku oli muutoin hyvää, mutta kun ei ollut kahta irtopohjavuokaa, tein yhdellä ja halkaisin, ei pohja ollut niin kypän kuohkea kuin se olisi ollut kahtena ohuena paistettaessa. Makua ei yhtään haitannut kun ei sentään raaka ollut. Viini oli kakulle liian makea, vaikka hyvää olikin. Olisi sopinut paremmin vahvan makealle hedelmäjälkkärille. Vaikka persikkajuustokakulle. Mutta otimpa käyttöön kun olin joskus sen Alkon tilausvalikoimasta ostanut.

Mä olen ihan viinifani (jo ihan ammattini puolesta pitää jotain tietää). Nyt kun on ollut niin paljon raskaana viimeaikoina, ei ole tullut kovin.. Ylläpidettyä ammattitaitoa siltä saralta :D

perjantai 19. helmikuuta 2010

Luhdan Outletissä ja remonttijutua

Kotiäidin kohokohtia lapsen kipeänä ollessa on päästä edes vähän ostoksille. Näin jossain lehdessä mainoksen kyseisen Outletin jostain Mega ale jutusta ja suuntasin sinne. Mies ja J olivat tosin mukana, mutta mies hoiti lasta ja minä sain vähän kierrellä.

 

Kuvasta puuttuu anopille ostamani pyyhkeet. Koko setti 69 €. Minusta varsin kohtuullinen korvaus tuosta setistä. En ole mikään suuri Sara La Fountain fani, mutta tuo viinilasisarja maksoi 10 € niin otin mukaani. Nuo kaikki mustat jutut tulevat pääasiassa alakertaan. Sitten kun se valmistuu lopullisesti. Tuossa on siis huopaisia Kotka-sarjan lasinalusia 2 pkt, ruoka- ja kahviservettejä, Kotka-sarjan lasimaljakko, sisustuskori, Kotka-sarjan tarjotin, 2 käsipyyhettä, Skila tennarit ja pipo & huivi -setti.

Nappasin alakerrasta joitain kuvia.


Lattia on siis samanvärista kaakelia kuin suihkujen taustajutut. Ihanaa kun on kaksi suihkua! Kiva käydä koko perhe yhtäaikaa suihkuttelemassa.

  
Tämä on suihkujen vastakkeisella seinällä. Haluan tuohon yläpuolelle ison hopeanväriset hiukka koristeelliset kehykset omaavan peilin. Märkätilaan sopivana en ole löytänyt mistään! Ideoita tai vinkkejä mistä kysyä? Uusimmassa ja edellisessä Avotakassa oli kuva samasta kylpyhuoneesta, jossa sellainen peili oli. Pitänee kysellä lehden kautta kodin omistajilta, mistä peili oli hankittu.


Tässä on sauna. Tuohon tulee Harvian Legend puukiuas. Se on sellainen verkkomainen, jossa näkyy kivet kauttaaltaan. Panelointia ja lauteita vailla ollaan siis. Nyt kun tiedetään taas mitä halutaan, voidaan alkaa hankkia materiaaleja. Harmittaa edelleen, kun alkuperäinen suunnitelma ei onnistunutkaan.

Ikkunoita ei olla päästy pakkasten vuoksi vaihtamaan. Saa kuulemma olla mksimissaan +5, että sauma-aineen saa kunnolla toimimaan. Siihen saakka suihkussa ja saunassa alkuperäiset ikkunat ja reunat kauniisti auki...

Pukuhuoneen puolella on varastoon. Siellä on säilytystilaa ja väliaikaisesti pyykkikone. Tämä varasto oli ihan kaamea romuhuone kun taloon muutimme. Heivasin sieltä mm. ison pesuvadillisen linnunsiemeniä kaverin kanoille. Löytyi myös etupihan lampeen ostetut muovilumpeet, siniset kiiltokivet ja muovinen sammakko... Ne päätyivät kaatikselle aika nopeasti. Samoin kutunen lampi on nostettu pois. Arvatkaa oliko täynnä roskia ja limaista vettä kun oli vaan isketty maahan. Anyway, tuossa on siihen huoneeseen johtava alkuperäinen ovi. Aion sen säästää. Vanha maali pois ja uutta tilalle. Siitä tulee valkoinen. Olen vähän kahden vaiheilla säästääkö alkuperäinen ripa. Olkoon toistaiseksi.

Tässä suihkuilta päin kuva pukuhuoneeseen, josa on nyt vain pyykinkuivatustila ja näyttää huomattavasti matalammalta kuin oikeasti on. teimme ison duunin kun matalaa tilaa louhittiin (alla kallio) syvemmäksi, että saatiin lisää huonekorkeutta. Samalla tehtiin siis koko alakerran pohja uusiksi ja asennettiin lattialämmitys. Kuvassa näkyvä ilmalämpöpumppu on edellisten asentama ja lähtee pois. Takaseinään olen ajatellut Sandbergin ruutukuosista (beige skotti) tapettia ja muuten tulee valkoine panelointi. Lattia on harmaata kivilaattaa. Etualalla oikealla näkyy betoniseinään upotetun johdon saumakohta. Osa seinistä siis nyt betonia. Tänne ajattelin laveeria, tulee lasivitriini pyyhkeille yms (vitriini on jo, se pitää hioa ja saa uuden sävyn puuvahalla). Samoin ostin 1800-luvun (vai oliko ihan 1900 alkua) lopun naulakon, jonka aion myös uudelleen käsitellä. Se on nyt tumman ruskea. Siisti tosin, mutta haluan raikkaamman. Se on tarkoitus laittaa tuohon  ulko-oven vasemmalle puolelle.

tiistai 16. helmikuuta 2010

Sairastelua Rauhalassa

Pikkuneiti J (1v 5kk) oli viikonlopun korkeassa kuumeessa. Tietenkin juuri tänä viikonloppuna tilan isäntä lähti vapaalle ja oli viikonlopun poissa. Neidin kuume nousi parhaillaan 39,8. Vaikka kaikki sanovat, että lapset nostavat helpommin korkean kuumeen, niin kyllä se huolettaa, kun pikkuisella silmät pyörivät päässä ja on selvästi voipunut ja kipeä. Soitin yöllä päivystykseen, johon meitä ei silti kehoitettu ensimmäisenä tulemaan. Minusta oli hyvä, että mukava täti antoi hienot viilennysohjeet ja sain hoitaa kotona hyvällä omallatunnolla. Enemmän olisi tuntunut pahalta raahata yöllä väsynyttä lasta ensiapuun korkeassa kuumeessa kuin saada hänen olonsa kotona mahdollisimman hyväksi. Monesti kuulemma hoitavat enemmän vanhempien huolta kuin itse lasta vastaavissa tilanteissa.

Eilen illalla meinasi vielä lämpö lähteä nousemaan, niin tänään kävimme lääkärissä. Tuli tyttö tarkistettua ja haettiin samalla suppoja kasa lisää.

Menimme hieman ajoissa, että ehdin käydä lastenlääkärin kanssa samassa kauppakeskuksessa ostamassa lisää lankoja. Mukaan tarttui kasa 7veljestä lankoja. Teen ainakin yhden Jussi-paidan eräälle koiralle. Meidän yhdelle koiralle olen sellaisen kutonut ja se on paljon kehuja ja hilpeyttäkin aikaan. Pääasia, että on oikeasti käytännöllinen ja lämmin. Jotenkin olen vierastanut oranssia väriä pitkään, mutta nyt päätin ostaa kerällisen ja ylittää itseni käyttämällä sitä joidenkin muiden maanläheisten lämpimien värien kanssa niin, ettei ainakaan korostu sen kirkkaus. Ei oranssissa mitään vikaa ole, mutta jotenkin vaan olen vierastanut sitä.

Päiväkahveja en tänään nauttinut. Viikonloppuna jossain välillä keitin kupillisen (sain oikein päiväkahviseuraakin parista ystävästä :) ) Rooibos teetä. Uusimmassa Kodin Kuvalehdessä oli artikkeli kyseisestä juomasta. Sen pitäisi mm. poistaa jännitystä ja vähentää unettomuutta, lievittää vatsakipuja (ei näihin raskauskivistykseen valitettavasti), vauvoilla pitäisi auttaa koliikkiin ja vaippaihottumaan sekä lievittää erilaisia allergisia reaktioita sekä aknea että rohtumia.

Tämä kyseinen kupillinen oli ihan juotavaa, mutta ei parasta maistamaani teetä, lähellekään. Sattui siivilän läpi pääsemään (tai yli) pientä hippusta mukaan ihan liikaa. Kyllä tämä juotua tulee, mutta seuraavalla kerralla ostan perus rooibosta ilman sitruunalisäyksiä. Jotenkin tuntui, ettei toiminut vaan paremmin sitrusaromia tulsi ihan sitruunaviipaleesta. Tämä oli Mokkamestareiden Luomu Rooibos Zitronea. Tämä ei ole ihan vasta ostettua, vaan on ollut jonkun aikaa kaapissa. Ei pitäisi vaikuttaa teehen, etenkin kun on säilytetty hyvin.


(Minusta kuvassa näkyvä pöytäliinakangas on ihanaa! Ostin sen jo pari vuotta sitten Eurokankaasta. Kyseessä on Laura Ashleyn kuosi ja tein siitä edellisen kotimme lasitetulle parvekkeelle pöytäliinan, joka onneksi käy tilapäiseen keittiönpöytäämme). Ei ole tullut muuten remontista kirjoitettua vielä. Eilen isäni toi meille uuden kiukaan, Harvian Legend puulämmitteinen. Yritimme etsiä monesta suunnasta tuppeensahattua puuta saunan sisustamiseen (seinät, lauteet), mutta laatu oli huonoa. Tikut persuksissa ja pihkat selässä olisivat olleet taattuja. Piti miettiä vaihtoehto tuon vision tilalle ja päätimme muutta kertaheitolla eri linjoille. Saunasta tulee läpikuultavilla väreillä tehty musta-valkoinen. Lattialla on siis jo Pukkilan graffitin harmaa kaakeli, kiukaan takana tummanharmaa kivilaatta, katossa vaalea paneeli. ärsytti yrittää kiertää ja selailla eri kuvia saunoista, kun jokaisessa on perinteinen Suomityyli: kuituvalo joko selkänojan takana tai istuinlauteiden etureunassa alaspäin ja samankaltainen rimamainen laudepuu. Yritä siinä hakea jotain muuta, erilaista ja persoonallisempaa, kun missään ei ole tarjolla. Meidän saunan muoto on nyt oman arkkitehdin (appiukko) piirtämä ja ei ainakaan tule olemaan ihan samanlainen kuin kaikilla muilla. Toivottavasti myös toimii kun valmistuu. Pitääpä ottaa yhden päivän teemaksi kylppäriremppamme. Käydä kuvaamassa se nyt, laittaa ennen ja epätoivon hetellä kuvatut kuvat ja -toivottavasti pian- valmiin tilan kuvat. Kyseessä on noin 40 m2 pukuhuone, suihkut ja sauna rakennettuna täysin uudelleen.

Sain valmiiksi tilkkupeiton. Jaksoin tehdä tarvittavat lisäkerrokset ja kiinnittä ne :) Nyt viltti odottaa vauvaa käyttäjäkseen. Ehkä se kuitenkin loppujen lopuksi on oikein hyvä vaunuihin pikkuista lämmittämään.

Aloitin kutomaan itselleni lapasia. Violetti kuuluu myös vähän vierastamiini väreihin ja rohkeasti aloitin violetilla lapasen teon. Näistä sitten lisää, kunhan alkavat näyttää lapasilta. Jos en tykkää, annan ne jollekin :D Onneksi on kutominen uutta ompelukonetta odotellessa. Olen jo ehkä päättänyt, minkä koneen haluan.

perjantai 12. helmikuuta 2010

eBayn paketteja ja päiväkahvit

Huuto.net on tullut jo hyvin tutuksi myymisen ja ostamisen kautta, mutta nyt olen "laajentanut" viimeaikoina eBayn puolelle. Amerikasta olen ostanut joitain Betsey Johnsonin laukkuja yms ja U.K.n puolelta jonkun verran Monsoonin lastenvaatteita. Kampissahan Accesorize myy Monsoonin lastenvaatteita ja siellä onkin tullut asioitua, mutta tuolta löysin sellaisia(kin), joita ei täällä ole ollut tai esim. tuon suloinen pilkkutakin ihan uutena yli puolet edullisemmin.
 

Pikkuneiti J saa kevääksi tuon suloisen pilkkutakin ja vasemmalla olevan "tilkkumekon". Tulevalle vauvalle ostin kesäksi tuon raitamekon. Pesussa on yksi pitkähihainen paita, joka on myös eBayn kautta tilattu.

Päiväkahviksi tänään Brasilialaista Yellow Bourbonia. Ostettu Jumbon Caffista. Tämä oli tosin pettymys :( Paahto ei ole kovin onnistunut. Esiin on saatu enemmänkin palaneita aromeita kuin tummemman paahdon parhaat pehmeät aromit. Ei kyllä pelkästään ole mitään laatukahvia, mutta ihan ok, kun laittaa puolet tätä ja tänään toinen puoli oli tummaa Presidenttiä keventämässä. Sinänsä sääli, kun heidänkin kauttaan ostetaan paljon kauniita ja hyviä (raakoina) kahveja, mutta paahto ei todellakaan anna oikeutta sille, mitä tästäkin raaka-kahvista voi irti saada. Olen juonut todella hyviä pehmeitä ja maukkaita kahveja, joissa siis raaka-kahvina ihan sama papu. Suomeen tulee maailman parhaat raaka-kahvit, mutta pikkupaahtimoilla on vielä paljon opittavaa, miten saada niistä paras irti. Meillä on hyviä intohimoisia ihmisiä tekemässä ja kouluttautumassa koko ajan enemmän tälle käsityöalalle ja toivottavasti pian alkaa osua täydellisesti kohdalleen.
Kahvin viljelyssä pätee aika pitkälle samat jutut kuin viininviljelyssä. Lopputulokseen vaikuttaa maaperä, ilmasto, käsittely (lannoitus jne) ja tietenkin se, mitä sille kasvun jälkeen tehdään. Suurin osa kahvista pilataan valmistamalla se likaisissa laitteissa (kaikki varmaan tietävät ne ihanat ruskeat rinkulat lasipannussa? ne ovat härskiintynyttä kahvirasvaa) tai sitten väärä annostus, huono vesi jne. Vesi pitää olla sellaista, jota joisit raikkaana janoon, mistä aletaan kahvivettäkään lämmittää.

Kun tuossa mietin, mitä tekisin tilkkuviltin kanssa, niin päätin alkaa kutoa siihen sen yhden kerroksen verran paloja. Viimeinen ruskea on menossa, yksi valkoinen vielä niin kerros on valmis. Olin aloittamassa innoissani ompelemisen alkuviikosta, mutta isomummon vanha perintö-Singer teki lopullisen tenän. Langankiristin kiristää langan nyt ihan liikkumattomaksi. Koneessa on ollut pikkuvikaa siellä sun täällä, mutta kaikkien kanssa on pärjännyt (vaikka välillä ottanut pannuun kun temppuilee). Eiköhän tämä 60-luvun ihme ole nyt palvellut tarpeeksi pitkään. Ihana mieheni lupasi ostaa minulle synttärilahjaksi uuden ompelukoneen :) Nyt onkin kova haku merkin ja mallin kanssa käynnissä. Vahvoilla on Husqvarna Viking Emerald 116 tai 118. Ihan peruskonetta etsin.

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Mitähän sitä tekisi...

Ostin syksyllä Islannista käsityökaupasta pussillisen lampaanvillalankaa, jotka ovat luonnonvärein värjätty. Ihania! Aina välillä niitä hiplailen ja mietin, mitä niistä tekisi. Ehkä villasukat, kun tulevat olemaan tosi lämpimät ja kestävät. Ehdotuksia? (Jos täällä vielä kukaan käy lukemassa?)

Neulepeitto ja päiväkahvit

Aloitin jo syksyllä kutomaan tulevalle vauvalle neuletilkkuvilttiä. tein 10x10 cm ruutuja luonnonvalkoinen-harmaa-ruskea yhdistelmästä. Valkoinen kudottu ainaoikein, ruskea sileää neulosta ja harmaaseen palmikoita.

 
Tässä tuli pari ropleemaa kun en heti tajunnut äipän kanssa asiasta keskustella. Olisi kannattanut kutoa ruutuja suoraan pitkille puikoille, niin olisi välttänyt käsin liiteyt saumat. Toisaalta, kun sellaiset on jokapuolella, on yhteneväisemmän näköinen. Tilkkuja saisi olla enemmän, että olisi hyvän kokoinen, nyt vähän liian pieni esim. vaunuihin. Yksi kerros lisää vain tarvittaisiin. Meinasi vain iskeä kyllästyminen tuohon työhön, kun se ei ole ihan mieluinen.
Koitin tänään ihanalla pakkasauringolla lähteä koirien kanssa metsään kävelemään, mutta kun ei pysty niin ei pysty. Alkaa heti tuntua kivistys ja ahistus vatsassa. Hengailin kameran kanssa ulkona ja koirat saivat juoksennella siinä ympärillä. Tai kaksi seisoi ja odotti kylmästä sisällemenoa ja yksi juoksenteli :)

Sisällä tein välipalaa ja tein iltapäiväkahvit. Tänään nautin Pauligin Colombiaa. Jos valmistaa mitään vähänkään laadukkaampaa kahvia, ei kannata käyttää perus suodatinkeitintä ja jättää aromeja paperiin. Jos pitää isolleporukalle tehdä kahvia, niin silloin kaivetaan peruskeitin kaapista, mutta muuten meillä aina käytetään frech pressiä, pressopannua. Niitä on paria kokoa, 2 kupin kokoinen (tai yksi muki) ja 4 kupillista vetävä. vedenkeittimellä vesi kuumaksi ja antaa olla tovin niin on huomattavasti paremman makuista kuin paperin läpi suodatettuna. Pääsee kaikki hienot makuaromit ja rasvat (eihän kahvissa sitä paljoa ole, mutta sekin vähä tukee makuja) mukaan juomaan. Pauligin alkuperämaa kahvit ovat olleet aika onnistuneita. Tämä Colombia on niistä suosikkini pehmeytensä vuoksi. Se on keskipaahtoinen, joten siinä ei ole suomalaisen peruskahvin kitkeryyttä (hapokkuutta) ja siinä on paljon tummia makuvivahteita. Ehkä vähän pähkinäinen. Luomuakin on ja UTZ sertifikaatti. Sen verran eettistä pitää olla, että ihan mitä tahansa halppiskahvia ei meille tule. Olen päässyt paikan päällä näkemään, mitä kuraa niihin sekoitetaan ja miten sellaisten tilojen poimijat elävät, niin en missään nimessä halua tukea. Pitänee kirjoitella noista aina välillä lisää. Ihmiset kun alkavat olla aika tietoisia useista eettisistä valinnoista, mutta kahvin kohdalla mennään pahoin pieleen. Ostan paljon pienpaahtimoiden kahveja, jotka ovat monesti ostettu suoraan tiloilta ja tiedetään, miten siellä asiat hoidetaan ja raha jää suoraan tilalle ilman välikäsiä.

Yritin ottaa muka jotain hienoja kahvinkaatokuvaa, mutta juuri vaihdetulle liinallehan kahvit kaadoin kun keskityin katsomaan kameran läpi...



tiistai 9. helmikuuta 2010

Uuden blogin ensimmäinen kirjoitus

Päätin aloittaa minäkin bloggaamisen kertomalla ihan tavallisia juttuja. Minusta on kiva lueskella ihmisten käsitöistä kertovia blogeja. Niistä saa paljon ideoita ja vinkkejä/apuja omiin töihin. Koirille etenkin on tullut tehtyä vaatteita jo jokunen vuosi. Tulee varmaan kirjoitettua lapsista, eläimistä ja Suuresta Remontista, joka meillä on käynnissä. Aloitetaanpa käsitöillä tämä juttu :)

Tässä koiran villapaita:

Koiran villapaita

Kaulus

Pepun päälle jäävä kuvio.
Olen tehnyt jokaiselle koiralleni villapaidan sen mittojen mukaan. Loistava lämmittäjä kuivalla kylmällä säällä. Stich & Bitchissä oli aikanaan ohje, josta olen tämän version kehittänyt. Siinä olevan ohjeen ongelma (aina-oikein neulosta molemmin puolin) oli se, että tuolla tavoin tehtynä venyy liikaa käytössä ja menee muodottomaksi (=käyttökelvottomaksi). Vatsaosio on joustinneulosta ja minusta on kiva tehdä päälle jokin kuvio. Alla olevassa kuvassa 2008 valmistunut villapaita, joka ehti olla kovassa käytössä koiran viimeiseen elinpäivään saakka. Edelleenkin täysin käyttökelpoinen. Lankana olen käyttänyt 7 Veljestä ja puikot 4.

Vanhempi villapaita
Raskausviikkoja 27+1 ja sairasloma jatkuu. Supisteluja on, joo, mutta ikävämpi tunne on kun painaa alati kasvava vatsa ilmeisesti johonkin hermoon kun jalat puutuvat ja samoin häpykummun päältä. Aina kun nousee makuulta tai istumasta niin alas kohdistuva paine on aika ikävä. Sama ikävä paineen tuntu tulee välillä vaan ollessa. Sinnikkäästi yritän edes pieniä kävelylenkkejä ulkona tehdä päivittäin, etten ihan höperry.